Jari kutsui äitinsä kotiinsa päivälliselle. Päivällisen aikana äiti ei voinut olla huomaamatta, että Jarin kämppäkaveri Niko oli valtavan komea. Hän oli myös jo pitkään epäillyt, että nämä kaksi olivat varmaan paljon muutakin kuin pelkästään kämppäkavereita keskenään ja kysyi pojaltaan, pitikö äidin epäilys paikkaansa.
Jari kuitenkin kiisti väitteen ja vakuutti, että he olivat tosiaankin pelkkiä kämppäkavereita. Viikko päivällisen jälkeen Niko sanoi Jarille: "Oletko nähnyt sitä kaunista hopeista soppakauhaa.Se hävisi sen jälkeen, kun äitisi kävi meillä päivällisellä. Ei kai äitisi vain ole ottanut sitä?"
Jari ei voinut uskoa sitä, mutta lähetti äidilleen kuitenkin e-mailin varmistaakseen asian: Rakas äiti, minä en sano, että "otit" tai "et ottanut "soppakauhaa", mutta se on tosi, että se on ollut poissa siitä lähtien kun kävit päivällisellä.
Terveisin Jari
Muutaman päivän kuluttua äidiltä tuli vastaus:
Rakas Jari, minä en sano, että "makaat" tai "et makaa" Nikon kanssa. Mutta jos hän olisi nukkunut yönsä omassa sängyssään, hän olisi jo aikaa sitten löytänyt soppakauhan.
